Ilmankosteus

Kuinka ilmankosteus liittyy kasviharrastukseen?

Kasvit voivat paremmin korkeammassa ilmankosteudessa. Useimmat huonekasvimme ovat kotoisin trooppisista sademetsistä, missä luonnollinen ilmankosteus on suuri. Huoneilman suhteellisen kosteuden käsite liittyy olennaisesti kasviharrastukseenkin.

Huonekasvien hyvinvoinnin kannalta kuiva huoneilma on meidän oloissamme yksi suurimmista ongelmista kasvien hoidossa. Talviaikaan sisätilojen ilmankosteus on lämmitystavasta riippuen normaalisti 30–40 % RH. Kasveille sopiva kosteus olisi jopa 60–80 % RH.

Lämmin ja kuiva huoneilma saa lehdenkärjet ruskettumaan, eikä kasvi voi hyvin. Huonekasvit ovat tällöin myös alttiimpia tuholaisille. Mutta kuinka lisäät kosteutta huoneilmaan?

Lue lisää Peikonlehdestä 5/2020 s. 14-18

Peikonlehti 6/2020 s.10

MIKSI KASVI ”ITKEE”?

Onko kasvilla pahamieli? Paljon on herättänyt kysymystä, miksi jotkin kasvit itkevät? Tasaako se juuripainetta vai onko jokin ongelma taustalla?

Kasvitieteilijä, fm Visa Lipponen vastaa. Kasvien juuripainetta ei "tasata". Juuripaineen avulla kasvi siirtää vettä ja ravinteita varsiin ja lehtiin. Jos ilmankosteus on 100 %, kasvi ei kykene haihduttamaan, vaan poistaa ylimääräistä vettä pisaroimalla (eli "itkemällä").

Pisarointi tapahtuu lehtien reunoissa olevista vesiraoista. Ilman pisarointia juuripaine voisi pumpata liikaa vettä soluihin, jolloin ne räjähtäisivät rikki.

Pisarointia voi tapahtua vaikka ilmankosteus olisi alhaisempikin, jos kasvi on hiljattain kasteltu tai se on liian pitkään liian märkänä. Esimerkiksi monien vehkakasvien (Araceae), erityisesti kultaköynnösten ja kirjovehkojen, joidenkin lehtien kärkiin tulee usein nestepisara jonkin aikaa kastelun jälkeen. Se on niille ihan normaalia.

Ödeemat ovat hieman eri juttu. Pohjimmiltaan niissä on kyse samasta asiasta, eli juuripaine pumppaa kasviin vettä, mutta kasvi ei kykene itse poistamaan kaikkea ylimääräistä vettä. Ödeema voi kehittyä mihin tahansa kasvinosaan, yleensä kuitenkin lehtiin, ja silloin niiden solujen vesimäärä ja sen aiheuttama paine kasvaa niin suureksi, että solut lopulta turpoavat ja räjähtävät rikki.

Jos nämä alueet ovat pieniä, niin ne voivat näkyä esimerkiksi lehtien alapinnoilla pieninä pisaroina. Muun muassa rahapuulla ja muilla paunikoilla ödeema on aika yleistä.

Toki "itkeminen" voi johtua myös tuholaisistakin, täysin varmuudella syyn voi sanoa vain, jos tietää mistä kasvista on kyse, miten sitä on hoidettu ja onko siinä tuholaisia.